Ikäihminen ja ruoka Ravitsemus­suositukset Ravitsemus­kuntoutus Ruokavalion koostaminen Erityiskysymyksiä Tiedonlähteitä
Yli 60-vuotiaille
 
Suomalaiset ravitsemussuositukset vuodelta 2005
 
Ravitsemussuositukset ikääntyneille
 
Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin vuodelta 2010
 
Suositukset ruokatasolla
 

Random

Ravitsemussuositukset ikääntyneille

Ikääntyneiden ravitsemussuositusten tarkoituksena on tarkentaa iäkkäiden ravitsemusta eri tilanteissa. Näitä ovat mm. toimintakykyyn, sairauksiin, ruokahaluttomuuteen ja laitoshoitoon liittyvät asiat. Tavoitteena on, että vanhusten parissa työskentelevät tunnistavat ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteet. Suositukset auttavat huomioimaan ravitsemuksen merkityksen osana ikääntyvän hyvää hoitoa.

Alla olevista linkeistä löytyy lisätietoa muutamista ikääntyneiden ravitsemuksen ydinkohdista.

  • Ravitsemukselliset tarpeet toimintakyvyn mukaan

    Sairastavuus

    Toimintakyky

    Ravitsemussuositus

    1. Hyvä toimintakyky, 1–3 sairautta, 1–5 lääkettä, kotona asuvat

    Kroonisia sairauksia, fysiologisia vaurioita

    -Sopiva energiamäärä
    -Monipuolisuus
    -Mahdollisesti hidaslaihduttaminen
    -Liikuntaa riittävästi
    -D-vitamiini 20 ug/vrk
    -Suun terveys

    2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät

    Hauraus, hitaus, toiminnanrajoituksia

    Kuten edellä ja
    -Punnitus kuukausittain
    -Painonvaihtelut tunnistetaan
    -Kotivara
    -D-vitamiini 20 ug/vrk
    -Omaishoitajia tuetaan ruokailun järjestämisessä
    -Suun terveydestä huolehtiminen päivittäin

    3. Hauraat, laitosriskissä olevat iäkkäät, tukipalveluja kotiin, toistuvia sairaalahoitoja

    Sairastumista, sekavuustiloja, ohjausta, jonkin verran apua, ADL*- ja avuntarve IADL**-toiminnoisssa

    Kuten edellä ja
    -Suunnitellaan päivittäinen ruokailu
    -Tarvittaessa tehostettu ruokavalio
    -Arvioidaan avun tarve syömisessä
    -Suun terveydestä huolehtiminen päivittäin
    -Ruokailutilanteen psykososiaaliset tekijät ja mielihyvä
    -D-vitamiini 20 ug/vrk
    -Omaiset mukaan ravitsemushoidon suunnitteluun

    4. Vanhainkotihoito

    Kävelevä, apuvälinein tai ilman, muissa ADL-taidoissa vähintään ohjauksen tarvetta, kognitio heikentynyt

    -Punnitus kuukausittain, jos akuutisti sairas niin viikoittain
    -Arvioidaan avuntarve syömisessä
    -Tarvittaessa muistutetaan syömisestä
    -Edistetään ruokailutilanteen kodinomaisuutta
    -Hoitajat ruokailevat asiakkaiden kanssa tai istuvat ruokapöydässä
    -Suun terveydestä huolehtiminen päivittäin
    -D-vitamiinilisä 20 ug/vrk
    -Suunnitellaan päivittäinen ruokailu yhdessä asiakkaan kanssa
    -Toimintakykyä tukevaa liikuntaa.

    5. Sairaalatason pitkäaikaishoito, kuolevan potilaan hoito

    Vuodepotilas, avuntarve kaikissa ADL-toiminnoissa

    Kuten edellä


  • Ikääntyneiden ravitsemustilan ja ravinnon arviointi


    Ikääntyneiden kohdalla on tärkeä seurata, ettei kukaan laihdu tahattomasti. Punnitseminen on hyvä tehdä vähintään kerran kuukaudessa, akuutisti sairailla kerran viikossa.

    Seuraavat lomakkeet ovat käyttökelpoisia kaikkien ikääntyneiden parissa työskenteleville.

    • Ruokavalion arviointiin sopivia lomakkeita löytyy Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivustolta
    • Ruokailun seurantalomake täytetään vähintään päivän, mielellään useamman päivän ajalta. Lomakkeelle merkitään kaikki ikääntyneen syömät ruoat ja juomat, niiden laatu ja määrä. Tämän jälkeen arvioidaan energia ja proteiinin määrä annostaulukkoa käyttämällä
    • Ravitsemustilan arviointiin sopii mm. helppokäyttöinen MNA-Mini Nutritional Assessment lomake

      Lomake sisältää perusosan 18 kysymystä tai mittausta (vaaka ja mittanauha tarvitaan), joiden perusteella testattava saa pisteitä. Saatujen pisteiden mukaan hän sijoittuu johonkin kolmesta luokasta:
      ali/virheravitsemustila,  ali/virheravitsemuksen riskille on kasvanut, ei ali/virheravitsemusta.

      Jos ikääntyneellä on ali/virheravitsemustila tai riski siihen on kasvanut, kartoitetaan ruokavalio tarkemmin (käytössä olevin sovituin menetelmin) ja suunnitellaan ja toteutetaan välittömästi tehostetun ravitsemuksen toimenpiteet.

    Jos huomaat seuraavia merkkejä niin arvioi ja tarvittaessa tehosta ikääntyneen ravinnonsaantia:

      • painoindeksi on alle 23 kg/m2
      • paino on alentunut nopeasti (yli 3 kg kolmessa kuukaudessa)
      • syöminen on erittäin vähäistä
      • ikääntynyt pystyy syömään vain soseutettua tai nestemäistä ruokaa
      • ikääntyneellä on toistuvia infektioita tai painehaavoja
      • ikääntynyt odottaa leikkaukseen pääsyä tai on toipilas
      • jos tarvitaan apua kaupassakäyntiin ja ruoan ottamiseen esille

  • Ravitsemushoito ja sen toteutus

    Iäkkäiden ravitsemushoitoa voidaan toteuttaa ja ravinnonsaantia tehostaa usealla eri
    tavalla:
    - Tuodaan ruokailutilanteesta miellyttävä ja aktivoiva; huolehditaan myös, että apua on saatavilla riittävästi.
    - Yhdistetään ruokailutilanteeseen fysio- ja toimintaterapiaa.
    - Sopivat ruokailuajankohdat; yöpaasto on lyhyt.
    - Suunnitellaan ruokalista ikäryhmälle tutuista ruoista.
    - Pidetään erilaisia välipaloja saatavilla ja tarjotaan niitä aktiivisesti.
    - Rikastetaan ruokaa tarvittaessa energialla, proteiinilla ja ravintoaineilla: tehostettu ruokavalio.
    - Käytetään täydennysravintovalmisteita varsinkin sairauksien yhteydessä.

    Tehostetussa ruokavaliossa huolehditaan ennen kaikkea riittävästä energian ja proteiinin määrästä. Ruoan energiamäärää nostetaan rasva- ja sokeripitoisuutta lisäämällä tai täydennysravintovalmisteilla


  • D-vitamiini ja yli 60-vuotiaat


    D-vitamiinisuositus yli 60-vuotiaille on 20 mikrogrammaa (800 kansainvälistä yksikköä,  IU) päivässä. D-vitamiinia muodostuu luonnollisesti iholla auringon ultaviolettivalon vaikutuksesta. Suomalaiset eivät saa auringon valosta ja ruoasta riittävästi D-vitamiinia. Hyviä lähteitä ruokavaliossa ovat kala (myös vähärasvainen), rasvalevitteet, vitaminoidut maitovalmisteet ja kananmuna. D-vitamiinilisä on välttämätön laitoshoidossa oleville ikäihmiselle ja tarpeellinen kaikille muille.

    Miksi D-vitamiinia?

    D-vitamiini on tärkeä luustovitamiini. Sillä on myös suotuisia vaikutuksia tasapainolle ja muutamien sairauksien ehkäisylle. Lihaskoordinaatio paranee, jonka ansiosta kaatumiset ja luunmurtumat vähenevät. D-vitamiinia tarvitaan myös murtumien paranemisvaiheessa. Tutkimusten mukaan D-vitamiinilla on mahdollisesti merkitystä syövän, diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin ehkäisyssä.

    D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. Turvallisen saannin ylärajana pidetään 50 mikrogrammaa päivässä (2000 IU). Jos saanti ravinnosta on runsasta, saattaa 10 mikrogrammaa ravintolisää päivässä olla sopiva määrä. D-vitamiinilisää valittaessa on hyvä huomioida, että D2-valmisteet eivät ole niin tehokkaita kuin D3-valmisteet. Kysy lisää apteekista.


Julkaisu sisältää myös 16 kehittämisehdotusta.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat:

  • Ikääntyneille ihmisille on riittävästi tarjolla laadukkaita, helposti saavutettavia ja kustannuksiltaan edullisia ravitsemuspalveluja.
  • Ikääntyneille palveluita tuottavan organisaation johto ja yksiköiden vastuuhenkilöt huolehtivat palveluita tuotettaessa, että ravitsemussuositusten keskeiset painopisteet otetaan huomioon palveluita tuotettaessa.
  • Ravitsemussuositusten toteutumiselle luodaan seurantajärjestelmä, jonka avulla valvotaan ikääntyneiden ravitsemuksen tasoa ja ravitsemussuositusten toteutumista.
  • Ikääntyneen ravitsemukseen liittyvää koulutusta lisätään ikääntyneiden parissa työskentelevien perus- ja täydennyskoulutuksessa.
  • D-vitamiinin saanti 20 mikrogrammaa (800 UI ) vuorokaudessa varmistetaan.
  • Ikääntyneiden ravitsemushoidon tarve arvioidaan. Erityisesti ikääntyneensairastuessa ja laihtuessa aloitetaan ravitsemuksen arviointiin perustuvaravitsemushoito. Tehostettua ravitsemushoitoa ja täydennysravintovalmisteita käytetään tarvittaessa, ja ne ovat kaikkien saatavilla maksukyvystä riippumatta.
  • Kotihoidossa ikääntyneiden ravitsemuksen seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Syödyn ruoan määrää ja laatua seurataan.
  • Moniammatillista yhteistyötä varsinkin ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan kesken edistetään.
  • Ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneitä ravitsemussuunnittelijoita ja -terapeutteja käytetään hoito- ja ruokapalveluhenkilökunnan tukena ravitsemushoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa.
  • Äkillisesti sairastuneen iäkkään ruokailusta ja juomisesta huolehditaan päivystyksessä ja poliklinikoilla. PaastOja vältetään.
  • Hoitotyötä tekevälle henkilökunnalle järjestetään riittävästi aikaa ruokailussa avustamiseen. Työvuorot suunnitellaan siten, että henkilökuntaa on riittävästi eikä kenenkään ruokailuaika siirry kohtuuttoman pitkälle ja ruoka ehdi jäähtyä.
  • Lääkkeet tarjotaan ruokailutilanteen ulkopuolella eikä lääkkeitä sekoiteta ruokaan. Jos ikääntynyt ei kykene nielemään lääkettä, lääkkeen käytön välttämättömyys arvioidaan uudelleen. Ravitsemustilan heikkeneminen otetaan lääkkeiden annostelussa huomioon.
  • Ruokapalveluja kehitetään, jotta ne vastaavat laadultaan, rakenteeltaan, maultaan ja ajoitukseltaan ikääntyneiden tarpeita.
  • Ikääntyneille ihmisille tarjotaan laadukkaita, helposti saavutettavia ja kustannuksiltaan edullisia liikuntapalveluja.
  • Ikääntyneille ihmisille tarjotaan laadukkaita, helposti saavutettavia ja kustannuksiltaan edullisia ruoanvalmistuskursseja.
  • Ikääntyneiden omaehtoisen ravitsemustietouden lisäämiseksi kehitetään tähän sopivia verkkopalveluja


Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010) (PDF)